Tuas näyttelemmään 30.5.2010

Voi miten minnuu nukutti! Isopomo heräs ja miä kun kahtelin sitä sen liikehintää ni miä tajusin, että pihkura tää miun viies näyttely taitaa olla kaks päiväne! Tuas alkaa se valmistelu täpinöinti ja miä en tykkää yhtään. Miä katoin Isopomoa silmiin ja pyysin, että mennään vaan sinne koirapuistoon. Mutta ei, se rupes vuan laittelemmaan näyttelyhihnaa kassiin ja kokkoomaan meiän muitakin tavaroita. Niinhä myö sitten mentiin. Ulkona satoi ihan mahottomasti ja miulla oli kylmä. Isopomo lisäsi miulle vaatetta ja sitten oli jo vähän parempi. Ruoho oli kylmää ja märkää ja miä päätin nostella takajalkoja, ettei tuntuisi niin pahalta. Isopomo ei siitä oikein tykänny, mutta syyttäköön ihteensä kun viepi minut sinne semmosella ilmalla!

Kehän reunalla myö tavattiin taas Teppo ja sen emäntä ja miun kasvattajat ja muitakin tuttuja. Myö vähän Isopomon kanssa harjoteltiin, ennen kun mentiin sinne kehhään. Ilma vähän kirkastu, ja ei ollu ennää niin kylmä ootella sitä kehhään menoa. Sitten myö mentiin sinne tuomarin syyniin. Miulla oli vähän levoton olo ja miä hyppelin ja haukuin. Tuntu siltä, että pittää pittää ihtesä liikkeesä, että pyssyy lämpimänä. Nyt olikin sitten isompi urakka, kun se tuomari sano miulle että miä oon erinomainen. Sitten se sano että miä oon kaunein narttu. Siinä vaiheessa miä sain kaks kärpäslätkää sinisen ja valkosen. Isopomo ilahtu kovasti, oikein riemastu ja niin teki meiän ystävätkin siellä kehän reunalla. Miule oikein taputettiin! Sitten Myö mentiin vielä sen kommeimman uroksen kanssa sinne kehhään ja voi että se oli hieno mies! Miä sain vielä kaksi kärpäslätkää vihreän ja punavihreän. Miä näin, että Isopomo oli miun suorituksesta hyvillään, niin hyvillään että anto miulle kuivamakkaraa, miun parasta herkkua!