Ulahtava rotta

Miä olin niin kovin hämmästyny!

Miun on nyt sanottava, että voi jumpetinjumpeti. Miä olin vähän hulissain kun tuo Isopomo lähti reissuun. Se ol vähän kippee ja miä aatelin, jotta mitä sitä nyt tarvii lähtee kun täällä on niin mukava täällä kotona. Nii on olt rauhallista, kun Pandakin on muuttanu omaan kotiin ja miä sain nauttii isäntäväen jakamattomasta huomiosta ihan ite. Se huono puoli tuossa Pandan muutossa oli, että vähän miul on ollu tylsää. Nuo ihmiset ei oikeen ymmärrä, että miun kanssa vois joskus leikkiäkin...ihan vaan vaikka viis tuntii päivässä. Nonnii palataan asiaan, sehän Isopomo män sinne reissulleen. Miä sitä muutaman päivän oottelin ja tulihan se sieltä viimein. Ovi kolahti ja miä innoissan vastaan. Just kun miä olin saanu sanottua, että mukava kun oot kotona taas, miä äkkäsin sillä semmosen kantolaukun. Miä sitä nuuskimmaan ja voi hitto, sielähän ol jottain elävää sisällä. Miä katoin Isopomoa vähän kummissain, mitä hittoo? No se avas sen laukun vetoketjut ja voi ihmettä sielä oli rotta! Mistä himputista se ol löytänt rotan, joka oli ihan saman värine kun miäkii!

No se rotta tuli ulos siitä kopista ja miä vähän sitä nuuskimmaan. Heti kun miä menin sen lähele se ulahti ja heittäyty selälleen. Miä mietin, että onkohan sillä ihan kaikki kotona. Myö nuuhkittiin toisiamme ja aina kun miä lähestyin sitä rottaa vähän rivakammin se ulahti ja kävi selälleen. Miä en ees kerent siihen koskee kun se jo ulahti. Se vissiin ulahtel ihan varmuuen vuoksi. Isopomoa tuo näytti huvittavan ja miustakin alko tuntuu, että ei tuo hullumpi oo tuo uus ulahtavarotta. No se rotta sitten alko koluta ja haistella meiän talon jokahista nurkkaa. Isopomo kulki perässä ja korjasi kaikki pienet ja isot roskat pois ja asetteli sähköjohtoja uusiin paikkoihin piiloon. Kyllä sillä oli siinä hommoo. Sitten sille rotalle piti tehä pesä. Isopomo haki autotallista miun vanhan aitauksen ja viritti paikoilleen huoneen toiseen nurkkaan. Aitaukseen se sitten teki rotalle pesän. Sitten se laitto semmosia ihmeellisiä alustoja ovien etteen. Miä aikani seurasin ja sittenhä miä hokasin, että ne alustat oli rotalle pissimistä varten. Miä kuulin kun Isopomo sano, että rotta on jo oppinu tekemään alustalle.

Aluksi miä olin vähän varppeillain tuon rotan kanssa, mutta aika nopeaan miä tajusin, että sen kanssa voipi leikkiä. Miähän oikeen ilahuin kun miä sain tietää, että sekin on bostoni ja että sen nimi on Hippa. Pitihän miun sitä sitten ruveta opettammaan. Sekun ei oikein aluksi ymmärtäny miten meillä ollaan. Niiku semmosia perusjuttuja, että miä alan syömään aina ensin ja se saapi kahtoa ja oottaa ommaa vuoroonsa. Äkkiä se sen oppi, miä oon niin hyvä opettaja! Nyt meillä mennee jo kahen viikon yhteiselon jälkeen niin mukavasti. Myö aamula herätään ja käyään ulkona pissalla, sitten myö leikitään, syyvvään ja välillä nukutaan selät vastakkain. Vielä kun miä saan sen opetettua kokonaan sisäsiistiksi, niin sitten on hyvä!

Miä kuulin kun Isopomo kerto miten se oli käyny hakemassa tuon kaverin meille. Se tuo Hippa kun on syntyjään Puolasta. Sen isä on kuulema saksalainen amerikan siirtolainen ja äiti puolalainen tsekin siirtolainen. Ja tuosta miun sitten pitäsi kouluttaa ihan suomalainen bostoni!

Hippa

Nefre A Groovy Kind of Love