Seikkailemmaan!

Meilä oli tylsää Pandan kanssa ja myö päätettiin lähtee seikkailemmaan. Myö lähettiin retkelle mehtään. Meillä oli ihan mukavaa, myö koluttiin kaik ojan pohjat ja mäntiin suolle. Sielä on pursut kukassa ja mielenkiintosia paikkoja tutkia. Just kun miä nousi sieltä suolta tielle, niin miä huomasin, että Isopomo ajjaa hiljalleen sitä tietä pitkin ja huuteloo niin mahottomasti auton ikkunasta. Miähä sanoin, että se on kova huutamaan! Se ei huomanu minnuu ja miä aattelin, että onkohan sillä näössä vikkoo. Se vuan jatko ajamista ja eiku miä juoksemmaan sen perrään. Pandalla oli vielä jottain äffäärii sielä suolla ja se ei joutant mukkaan. Miä haukun ja juoksen, mutta ei se pöljä kuule mittään. Viimeseltä se pysähty, nous autosta ja ol niin äkäsen näkönen. Miä hyppäsin takapenkille ja kahoin sitä ja aattelin, että sillä sitten ei oo yhtään malttia. Sitte se kävi kiertämässä ne mökit sielä niemen käressä suon tuolla puolen mutta ei se Panda sielä ollu, tiiähän miä kun se jäi sinne suolle. Myö hiljalleen ajettiin takasin päin ja Isopomo nousee välilä autosta ja kuhtuu Pandaa. Eikä sitä kaveria missään näy. Kyllähän miä sen jo sillo tiesin, että Panda on varmaan jo kotona. Kun se Isopomo oli aikansa reihunu sielä tien varressa se viimen älys lähtee kottiin. Miä huokasin, että viimeinkin. Sitten kun myö ajetaan meiän pihhaan, niin Panda istuu rappusilla ja on niin tyytyväisen näkönen ja niin ihanan kuranen. Isopomo uhkas hankkia meille tutkapannat, jos tyyli ei muutu!

Hestia

Taas sain sydämentykytyksiä näiden pikku riiviöiden kanssa. Meillä täällä maalla koirat on jotakuinkin aina vapaana. Hestia pysyy hyvin pihassa, eikä lähde pihapiiristä itsellisesti mihinkään. Jostakin syystä rohkeus lisääntyy kun ovat Pandan kanssa yhdessä. Jos silmä välttää, näillä riiviöillä on tapana lähteä seikkailemaan. Reitti on onneksi ollut aina sama, pitkin tietä niemeen (jossa asuu joukko kesä-asukkaita ja yksi vakituisesti asuva perhe) päin. Sieltä ei pääse onneksi kovin pitkälle karkaamaan kun vesi tulee vastaan. Naapureiden kanssa on sovittu, että jos tavoittavat, niin korjaavat talteen. Eniten näissä seikkailureissuissa hirvittävät tietysti mahdollisesti tielle osuvat käärmeet. Bostonit on niin pieniä, että käärmeen purema voi olla kohtalokas. Siispä paras tapa välttyä niiltä on saada koirat pysymään pihassa.

Tuija